vuokko
Mikä mies on Jukka Vuokko? Paratiisiin aatteitta ja vaatteitta Pelkäätkö muutosta? Muutos  tulee! Menesty arkielämässäkin! Voinko auttaa?
Jukka VuokkoSivujen tekijä on Jukka Vuokko, paljon kokenut, paljon oppinut ja jotain osaa jakaa muillekin.

Tästä alkaa uusi elämä , uusi tietoisuus ja uusia totuuksia elämästä, maailmasta ja ihmisestä ja kaiken vaikutuksesta kaikkeen. Lue, mikä on

Tilaa lisää tietoa 

Haluan lisää lisää tietoja siitä, miten voin päästä itse osalliseksi Jukka Vuokon opetuksista tietoisuudesta, tiedostamisesta ja miten myös minulla on mahdollisuus valita uusi tie elämässäni.

Sähköposti:

Nimi:

Lisätietojen pyytäminen ei velvoita mihinkään muuhun ja yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille.

Made with Paint.NET

Made with Nvu

Muuttuva maailma

Maailma muuttuu ja niinpä vuokko.info -sivutkin muuttuvat. Itse asiassa mikään ei muutu, vain sanat saavat uuden järjestyksen ja asiat ovat pääosin samaa ihmisen ja maailman tiedostamisen dilemmaa. Kuvittelen kuitenkin, että minulla olisi jotain annettavaa ihmisille, jotka etsivät tietään, elämänmuutosta tai ovat muuten vain "itsensäkehittäjiä" ja uuden etsijöitä.

Tähän alkoikin kertyä satunnaisia mietteitä.

21.05.2009 Hallinto uusliberalistien talutusnuorassa?
Muistoksi... mitä kirjoitinkaan v. 2005?
12.10.2008 Corporate Covernance ja virtuaaliraha
20.10.2008 Yhteisöllisyys?
06.11.2008 SATAako?
12.11.2008 Sananvapaus?
19.11.2008 Maailman paras valtionvarainministeri ja marginaalit
01.12.2008 Parasiittien veroparatiisit
08.01.2009 Hyvää Uutta Lamapuhevuotta!
20.01.2009 Pääoman jalanjälkiä ja hiilipölyä
23.02.2009 Muuttuu se sittenkin!
06.03.2009 Muistoja Suomalaisesta Manifestista...

Isoäidinisän ohjeistusta

23.02.2009

Muuttuu se sittenkin!

Siitä on kulunut jo pari vuotta (meneepä aika vikkelään), kun kirjoitin tulossa olevasta muutoksesta  ja välillä tuntui, että muutos antaa odottaa itseään tai jopa että olen käsittänyt jotain väärin, intuitio on johtanut harhaan omien toiveiden (tai pelkojen) ohjaamana.

Tänä päivänä tunne muutoksesta on vahvistunut ja tätä tekstiä olen jo jonkin aikaa ollut kirjoittamassa mutta "aikaa on ollut niin vähän". Aletaanpa siis profetoiminen, vaikka kukaan ei kuulemma ole profeetta omalla maallaan...

Alkanut muutos yhteiskunnassa on nähtävissä

Nyt puhutaan jo monella suulla muutoksesta henkisyyteen, uudesta taloudenohjauksesta, yhteisöllisyydestä ja muusta sellaisesta. Asennemuutos on alkanut ja ihmiset poliittisia päättäjiä myöten, ihmisiä hekin, ovat hämmentyneitä. Monen ajatukset ovat omassa lähitulevaisuudessa ja omassa roolissa suuren tuntemattoman muutoksessa. Ajatukset kiertyvät taloudellisien uhkien ympärille, joita lietsotaan liekkeihin - kun muuta ei osata eikä ymmärretä. Tässäkin on jo alkanut muutos.

Suurimman päivälehden sisäkirjoitus jo yrittää palauttaa irtisanomisuutisten ja työllistymisen mediakohua oikeisiin suhteisiin, dramatiikasta tilastolukuihin.

Visio-villitys

Muoti-ilmiöksi on tullut kehitellä Visioita "maailmasta taantuman jälkeen" ja kieltämättä niissä on paljon mielenkiintoista. Myös tamperelaisten yrittäjien toiminta ja lausahdus, että yrittäjän kvarttaali on neljännesvuosisata, 25 vuotta, ja eu:n pääkallonpaikalta kuuluvat uutiset veroparatiisien kieltämisestä viittaavat muutokseen uusliberalistisen politiikan alkavasta kuolinkamppailusta.

Uusia ääriliikkeitä

Uusliberalistien kuolinkamppailu johtanee uuden ääriliikkeen syntymiseeen uusliberalistisen ajatusmaailman alkutekijöiden - hybristisen fasismin - mukaan toimivalle ryhmälle, joka tulee saamaan kannatusta ja ihailua kuin Hitler aikoinaan. Dialektisen metodin mukaan ääriainekset tasapainoittuvat toisten ääri-ilmiöiden syntymisen myötä. Siinä sitä sitten heilutaan sodan ja rauhan välillä. Mutta miten nyt?
Muutoksesta tulee suurempi ja perusteellisempi kuin uskalletaan edes ajatella.

Kuolleeksijulistaminen ja jälleensyntyminen?

Kuolleeksijulistetun kommunismin, sosialismin ja näivettyneen vasemmistolaisuuden ei voitane olettaa palaavan. Vai voidaanko sittenkin? Kukkaislasten luottamuksen ihmisten ja luonnon rakkauteen palaamisesta ei vielä ole puhuttu samoin sanoin eikä siihen liittyvä sodan- ja kulutushysterianvastaisuuskaan ole antanut kuin pieniä oireita. Ympäristökysymykset, atomivoiman uusi tuleminen, Lähi-idän ja muut "rauhaanpakottavat" sodat ja uskontojen korostuminen maailmaajakavana tekijänä ovat nousseet "taloudellisten vetureiden" ohitse, niiden höyrypaineiden vuotaessa mielikuvapääoma-arvojen liuetessa finanssikriisiksi nimetyssä uusjaossa. Kaikki tämä on mukana muutosprosessissa ohjaamassa mielipiteitä ja asenteita. Mutta se ei ole muutoksen oleellinen sisältö, se on vain pintakuohua. Muutos tulee olemaan paljon suurempi ja perusteellisempi.

Ajattelutavan muutos

Muutoksen perustusta rakennetaan ajattelulle, jonka ydin on siinä, mitä minulla on nyt elämässä, eikä siinä, mitä minun pitää saada pian itselleni. "Minulle kaikki ja heti"-ajattelu oli virallisenkin omistajapolitiikan hyväksytty ainoa tavoite ja yksilöihin iskostettu ainoa hyväksyttävä ajatusmalli, teesi, joka väistämättä tuottaa antiteesin.

Antiteesin muotoilu on aikaisemmin kariutunut sosiaalisen (ja kommunistisen) ajattelun leimaamisella idiotiaksi ja intellektiseksi jälkeenjääneisyydeksi. Sille ei ole ollut hyväksyttäviä sanoja kuin ehkä vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta, joista niistäkin on tehty vain uusliberalististen vastuunsiirtojen väline, jolla kvarttaalitulosta on kasvatettu hölmöjen hyväksikäytöllä.

Työvoiman maahanmuutto vai elintasopakolaisuus

Mielenkiintoinen muutos ns maahanmuuttopolitiikassa on sen asian huomaaminen, että elintaso- ja muissakin pakolaisissa on huomattu osaamispotentiaali, joka aikaisemmin on ollut kirurgien ja atomifyysikoiden sujuva hyödyntäminen pullojenkeruussa ja metroasemien siivouksessa. Nyt uskalletaan jo sanoa, että tuotantoelämän tarpeisiin tuotavan maahanmuuttajan lisäksi on jo olemassa pakon tai elämisen mahdollisuuden ohjaamana tulleissa maahanmuuttajissa potentiaalia ja paradoksina tähän liittyy elämänkokemukseen liittyvä tietoisuus erilaisista yhteiskunnista.

Suomi oli ajatuksissa monelle paratiisi ja pakolaisyritystoiminta hyödynsi sitä. Elintasopakolaisten suomalainen hyödyntäminen toivottavasti on vienyt viestiä muustakin. Siitä, että paratiisissa on käärmeitä, jotka ovat valmiit pettämään herkkäuskoisia ja viemään viimeisenkin toivon paremmasta oman ahneutensa ja addiktiivisen hyväksikäyttäjä-ihannointinsa tuloksena. Suomalainen sovellus "Arbeit macht frei"-sloganista. Tarkoittaa siis sitä, että hyväksikäytettyjen vapaus syntyy työstä mutta keskitysleirin ylläpitäjä saa omistajan oikeudella tulokset työstä. Sehän on ihan Corporate Covernance - sopimuksen mukaista: älkää puuttuko bisneksen tekoon!

Eksyinkö aiheesta? Siltä saattaa tuntua, mutta tässä on kärjistettynä se hyväksikäyttäjä-ajattelu, joka suomalaisessa(kin) yhteiskunnassa on saanut yleisen hyväksynnän tai ainakin vaietun hyväksynnän, jota vahvistetaan virallisella ja jopa lailla ja lain tulkinnoilla vahvistetulla politiikalla. Hyväksikäytetty on vaiennettu yhteiskunnasta eristämisen pelkoon. Se on oleellinen muutoksen lähtökohta.

Kahdeksan surmanluotia

Jossain kulttuurissa työvoiman hyväksikäyttö johtaisi väkivaltaisiin puolustautumiskeinoihin, kostotoimiin ja aikaamyöten verikostoon kunnes viisaat johtajat sopisivat hyvityksestä ja saisivat osapuolet tyytymään siihen. Sama tilanne on Suomessakin ollut hyvin lähellä. Kahdeksan surmanluotia ei ole niin kaukaa haettu aihe televisiouusinnaksikaan. Sosiaalinen kontrolli lienee estänyt enemmät ja muista on vaiettu.

Oletan, että lähiaikoina Suomessakin rävähtää julkisuuteen muutama suurempi kavallus ja muutama tieto korruptiosta, jossa vaikutusvaltaisessa asemassa oleva poliitikko ja oikeuslaitoksessa "riippumattomassa asemassa oleva" on saanut merkittävän hyödyn "sopivista päätöksistä". Onhan näitä ollut ennenkin, mutta niistä on vaiettu tai enintään tuomittu "ymmärtämättömyydestä tehdystä virheestä" ehdonalaiseen tai muuhun "hyvä veli"-sovellukseen. Kultapossujen silittely silkkihansikkain tulee johtamaan vihanilmauksiin, joita ei voi enää nimittää kateiden katkeruudeksi vaan oikeudenmukaisuuden perustelluksi vaatimiseksi yhteiskunnan säilyttämiseksi elinkelpoisena. Vaatimus ei tule yhdestä suusta vaan yhteistoimintana. Olenko pahanilmanlintu? Toki olen. Kuunnellaanpa, miten metsä vastaa! Sulkeutuvatko sivut vai saanko jälleen uhkauksia lopullisesta vaientamisesta?

Yhteiskuntamoraalin uusi tuleminen

Palataanpa muutokseen. Voisi kuvitella, että siihen liittyy moraalisen kontrollin kiristyminen. Todennäköisesti sitäkin prosessin jossain vaiheessa ja jo nyt. Se ei kuitenkaan ole oleellista itseisarvona vaan asenteiden vahvistajana. Se johtaa toisaalta vahingoniloon, toisaalta tekijöiden syyllisyyden ja seurausten pelkoon, mutta ennen kaikkea se antaa uhreille ja uhreja kohtaan empatiaa tunteville uskoa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Voimattomuus oikeudenloukkausten uhrina on ollut yksi uusliberalistisen politiikan tuloksia, jolla on vaiennettu muutokseen pyrkivät.

Solidaarisuus ja luottamus toisten tukeen tulee poistamaan alistumisen ja voimattomuuskokemuksen ja antaa rohkeutta yhteistoimintaan epäoikeudenmukaisuuksia vastaan puolustautumissa. Se on osa paluusta solidaarisuus-ajatteluun ja uskoon yhteistoiminnan voimaan. Se tulee antamaan yksilölle rohkeutta toimia. Solidaarinen yhteisö suojaa puukoniskuilta selkään, mikä oli "minulle kaikki ja heti"-ajattelun suurin pelon aiheuttaja ja toiminnan lamauttaja - selkäänpuukottaja löytyi lähimmästä virtuaalikilpailijasta.

Ajankohtaista kritiikkiä viranomaisille

Yritin siirtää tämän tekstin palvelimelle (maksullinen internet-palvelu) ja siirto toimii Soneran yhteyden kautta. Jostain syystä en päässyt palvelimelle - vika oli käyttäjätunnuksessa, salasanassa tai Chaptan varmistuksessa. Tämä on erittäin mielenkiintoista. Servage.net-yhteys on aina toiminut moitteetta ja epäilys virheestä siirtyykin välityspalvelimeen... Ei ole ensimmäinen kerta. Aikaisemmin Ihmisarvo ry:n puheenjohtajana ja Ihmisarvo Sanomien vastaavana päätoimittajana asia tuli jo tutuksi. Usein...

Tänään tuli myös postissa kiitettävän nopeasti Pirkanmaan ulosottoviraston ilömoitus, että ulosottohakemukseni on käsittelyssä koskien Helsingin hovioikeuden päätöstä diaarinumero R07/3452, jossa Erkki Rantanen (Insinööritoimisto Tervakoski Steel Oy:n edustaja) tuomittiin maksamaan 200 euroa oikeudenkäyntikuluja minulle. Sen sijaan samaan asiaan liittyvää työtodistuksen antamista Helsingin käräjäoikeuden tuomion R 07/7249 mukaisesta velvoitteesta ei ulosotto maininnut mitään, vaikka se olisi ollut edellytys asian saamisesta korvauskäsittelyyn maksamattomien palkkojen, lomarahojen ja työsopimuslain mukaisten korvausten maksamiseen. Mainittakoon, että tämän asian osalta ei poliisi tutkinnassa katsonut aiheelliseksi edes tutkia asiaa ei kihlakunnansyyttäjä nähnyt asiassa syytevelvoitettakaan. Esitutkintalakia sovelletaan siis aivan toisin, jos on kysymys vaikkapa Vanhanen/Ruusunen-asiasta kuin törkeän petoksen kohteeksi joutuneesta työntekijästä... Muista puhumattakaan.

On aika julkaista julkisia asiakirjoja kommentoituina

Tästä alkaa lupaamani asiakirjojen julkaisu, joka johtaa tapahtumiin 1990-luvun alkuun, jossa hakkasin päätäni seinään uskoessani kirjoitetun oikeuden toteutumiseen. Tulipa siinä sivussa tutuksi Koiviston konklaavinkin merkitys ja nimismiehen/syyttäjän asema samassa roolissa myös ulosottomiehenä. Laki oli kuin se luetaan. Itse en ollut lukutaitoinen vaikka olinkin ollut ammattimainen kirjoittaja ja opettanut hallintooikeuttakin virkamiehille... Olin siis lukutaidoton...

Sivun alkuun


21.05.2009

Hallinto uusliberalistien talutusnuorassa?

Valtionvarainministeriö on taas esitellyt "enpä tullut ajatelleeksi seurauksia"-idean. Suomeen ollaan perustamassa veroparatiisia veroparasiiteille.

Jonkin verran hallinnon toimintaympäristöä ja siinä toimivaa "hyvä veli"-järjestelmää tuntevana epäilen vahvasti uusliberalististen pääomavaikuttajien olevan takana esityksessä, jossa yhdistetään sijoittajan tuntemattomuus ja verovapaus. Tuskin kyseessä on pääsääntöisesti edes ulkomaisten sijoitusten houkuttelu Suomeen vaan ihan kotimaisten (kuitenkin globaalien) keinottelijoiden etujen "laillistaminen".

Eikä tämä ole ainoa uusliberalististen ääriryhmien toimintatapa. Avatkaa silmänne ja noukkikaa esiin muutakin jopa julkisuuteen tulleita hankkeita ja tekoja, joissa ns demokratiaa käytetään räikeästi fasistisen vallan pönkittämiseksi.

Muistakaa myös, mitä historia opettaa. Pisa-tutkimus opintomenestyksestä tässä informaalisessa varjokvasidemokratiassa olisi paikallaan ja se voisi näyttää, että uusliberalististen oppien hyväksyntä ja hallintoideologiaksi on mennyt hyvin perille. Kristalliyöt uutena sovellutuksena ovat jo tätä päivää.

Tästä alkaa muutos... seuraa sivua!

Sivun alkuun


06.03.2009

Eläkeikä ja Lex-Nokia?

Vanhasen lumisokeus sai miehen (?) pahasti eksymään tai sitten oli herännyt tarve peittää jälkiä ja tulevia tekoja tarkoituksellisella ihmisten innostamisella kiinnittämään huomio pääministerin idiotiaan... Seurataanpa, mitä muuta on tekeillä kaikessa hiljaisuudessa.

Ihmeestipä Lex-Nokiastakin saatiin epäoleellisiin keskittyvä väittely aikaan. Itselläni ei ainakaan ole ollut tarvetta hoidella sähköposteja eikä puheluitakaan työnantajan koneista tai kännyköistä. Aivan samanhan olisi kirjeiden ja joulukorttien lähettäminen työpaikan postina, tietenkin vielä asianmukaisesti diarioituina...

Kenen ongelma siis on työpaikalta yksityisen nettiliikenteen seuraaminen? Tuntuupa tässäkin asiassa kärpänen ja härkänen hankkineen jälkeläisen nykytekniikan avulla. Minkälainen mutantti siitä syntyneekään ja jatkaako se vielä lisääntymistä kuin kaupunkikanit?

Ketä ja mitä tämä keskustelu palvelee? Miksiköhän Katainen on kerrankin ollut hiljaa?

Kuka tekee työtä ja maksaa eläkettään?

Eläkekeskustelussa on autuaasti jätetty syrjään nämä "hyvinvointia tehneet" yksityisen varhaiseläkkeen joko kultaisena kädenpuristuksena tai jopa itse (työsuhde-etuna) maksaneet ja verovähennyksistä nauttineet. Eikö heidän panoksensa yhteiskunnalle olisi tärkeämpi kuin loppuunajettujen työn raskaan raatajien? Itse asiassa nämä työn raskaan raatajat ovat myös maksaneet työeläkkeensä aivan samoin jokaisesta tilipussiin tipahtavasta markasta tai eurosta.

Työtä vai työntekoa?

Vihdoin joku huomasi senkin asian, että työnteko edellyttää työpaikkaa, tehtävää työtä. Minne on edelleen unohdettu ne kymmenet tuhannet (60 000?) pitkäaikaistyöttömät, työhön kelpaamattomat, syrjäänsysätyt kansalaiset? Eipä heitä ole pahemmin kaivattu ns hyvinäkään aikoina kuten ei myöskään tuhansia "väärällä alalla" työtään tekeviä. Siis niitä, joilla oli jo liikaa ikää kelvatakseen "työmarkkinoille". Kenen työkyvyttömyyttä tai osaamattomuutta heidän pitäisi paikata maksettuaan työeläkkeensä ilman varhaiseläkeoikeuksia?

Kansaneläkemaksun poistamisen maksajat?

Täydentääkö Vanhasen lumisokeudessaan tekemä havainto, että suksi ei taidakaan luistaa enää ikääntyneenpänä ilman pakkotyömääräyksiä ja ansaitun oikeuden poistoa, sitä tyylikästä tulonsiirtoa pakkotyöhön määrätyltä kansanosalta omistajan eduksi kvarttaalitulosta kasvattaville Corporate Covernancen suojaamille varhaiseläkkeelle kultaisen kädenpuristuksen saattamina lähteville?

Rukan hankien aiheuttama lumisokeus sai ilmeisesti Vanhasen näkemään harhoja, joissa kaikki muutkin olisivat sokeita sille, mitä uusliberalistiset hybristit ovat nyt tekemässä ns finanssikriisin suojassa.

Yhteisöllisyys herää henkiin

Uusliberalistisen seikkailuajan tuloksena herää henkiin tai paremmin jälleensyntyy uusi yhteisöllisyys. Mutta se yhteisöllisyys tulee olemaan jotain muuta kuin Vanhanen ja muut maailmanparantajiksi haluavat toivovat.

Vallankumous voi tapahtua verettömästikin mutta johtoon ei astune demarit eikä vasemmistoliittokaan. Niistä ei ole siihen. Muutos on joka tapauksessa tulossa. Kaikki ainekset ovat valmiit. Minkälainen soppa siitä syntyy, sitä lienee vaikeampi vielä sanoa. Kyllä kansa tietää, kunhan unihiekat karisevat silmistä, kunhan pelosta syntyy uskallus puolustautua (sortajia) vastaan. Tämä oli siis pehmeää profetoimista eikä kapinan lietsontaa, vaikka siitä minua muutama vuosi sitten eräs "korkea virkamies" syyttikin. Erehdyin silloin ennustamaan nyt toteutunutta muutosta ja yritin vääntää rautalangasta mallia, miten ja kenen toimien takia se tulee ja tulihan se. Eikä pää ole vielä läheskään näkyvissä.

Tästä alkaa muutos... seuraa sivua!

Sivun alkuun

06.03.2009

Muistoja Suomalaisesta Manifestista...

Kirjoittelin joskus - kai siitä on kolmisen vuotta tai ehkä neljäkin... seuraavaa tekstiä Suomalainen Manifesti-sivulle. Siirränpä sen tähän nostalgisena hahmotteluna ideologiseen muutokseen.

Onko muutos mahdollinen?

Manifesti on uuden poliittisen ideologian muotoilua, jonka perusteina on:

Yhteiskunta on ihmisiä varten

Yhteiskunta on ihmisten yhteistyömuoto ja yhteisen päätöksenteon malliksi on valittu edustuksellinen demokratia (tai jos muoto on kansanvaltainen on päätösvallan ohjaus voinut olla esim proletariaatin diktatuuri tai muu). Yhteisen päätöksenteon lisäksi oleellisina piirteinä on kaikkien perustoimintojen yhteiskunnallinen ohjaus ja oikeudenkäytön irrallisuus toimeenpanovallasta (hallinnon kolmijako). Yhteiset turvallisuusjärjestelmät yleensä pyrkivät suojaamaan tämän mallin säilymisen sekä sisäiseltä että ulkoiselta häiriöltä.

Yksinkertaisuus ja perusteltavuus

Selkeä ilman teoretisointia, jolla poliittisten ideologioiden soveltamisesta käytännön toimiksi on yleensä tehty harvojen oikeus ja todellisuudesta vieraantuneiden teoreetikkojen temmellyskenttä

Toimintamalli ihmisille

Ihmisten tarpeisiin perustuva perusteltu toimintamalli yhteiskunnan toimintojen järjestelyyn

Ohjaava normisto

Omaksuttavissa eettisesti ja taloudellisesti ihmisen kannalta järkeväksi ohjaukseksi ilman tarvetta salaseuraiseen vihkimykseen "ainoasta oikeasta tai selittämättömästä tietämyksestä"

Pelkistettyjä teesejä

Lukumääräisesti mahdollisimman vähäiseen mutta vaikutuksiltaan mahdollisimman laajasti vaikuttaviin teeseihin perustuva

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee uuden ideologian ohjaamaan poliittista päätöksentekoa ja asenteita.

Uusliberalismi fascistisine oheisilmiöineen hallitsee tämän päivän Suomea, markkinatalous rämpii suossa, johon yksisilmäinen kilpailukykymantran hokeminen on sen ajanut, kommunismi on haudattu ja sosialismi saanut uudet keisarin vaatteet.

Yhteiskunta on ihmisiä varten

Yhteiskunta on ihmisten yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi tehty yhteistoimintasopimus - se on ihmisiä varten. Yhteiskunta on ihmisten elämän organisoinnin yhteistoimintamuoto, jonka tavoite on jokaisen jäsenensä, kansalaisien elämän, terveyden ja elämän perusedellytysten turvaaminen ja keskinäisen normiston ylläpitäminen.

Yhteiskunnan toiminnan lähtökohdan on oltava ensisijaisesti kaikkien jäsenensä perustarpeiden tyydyttäminen.

Jos demokraattinen yhteiskunta alkaa palvella vain yhden kansanosan etuja tai syrjäyttää jonkin kansanosan, kyseessä on vallankaappaus. Sitä vastaan yhteiskunnan on pystyttävä puolustautumaan. Nyt ei se ole Suomessa onnistunut - yhteiskuntasopimus on rikottu, valta on riistetty kansalta ja kansan demokraattisilta edustajiltakin.

Demokratiasta on muokattu harvainvalta - järjestelmästä on tehty rahanpalvelija

Ihmiset ovat hämmentyneitä, koska ei ole mitään aatetta, josta saisi ohjeen toimintaan arkipäivässä ja ihmisten välisissä suhteissa. Epätoivoinen pyrkimys oman edun turvaamiseen on johtanut eriarvoistamiseen ja jatkuvaan puolustustaisteluun, joka hämärtää tulevaisuuden päämäärät ja kieltää idealistisen ajattelun.

Ihmiset pakenevat tosi-tv:n haavemaailmaan, suojaavat psyykkeään hybrismi-toiveillaan ja voivat huonosti. Solidaarisuus on kirosana.

Manifesti - idealismiako?

Tässä alustavasti hahmoiteltu manifesti on monen mielestä mahdottomuus. Sen luominen on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii idealismia ja realismia rinnakkain. Se ei voi olla uusi Erfurtin ohjelma eikä Katekismus, se on Manifesti!

Tänään, maaliskuussa 2009 voisi ehkä herätellä uudelleen henkiin edellä kirjoiteltua... vai onko aika vieläkään kypsä. Tulemme näkemään aikoja ja tapahtumia, joita ei vielä(kään) uskota mahdollisiksi. Pelon voin haistaa ihmisissä muodollisesta normaalikäyttäytymisestä huolimatta...

Sivun alkuun

12.10.2008

Corporate Covernance ja virtuaaliraha

Kirjoittelin muutama vuosi sitten sairaasta taloudesta ja asenne-epidemiasta, joka on vallannut vallattomatkin vallankäyttäjät. Rautalankamallitkaan eivät saaneet ymmärrystä silloin kuin ei 80-luvun puolivälissäkään. Asiaa ajattelevat leimattiin anarkisteiksi ja historia on jo todistanut, että nämä "yhteiskunnan viholliset" ja "taloudesta mitään ymmärtämättömät, jotka sotkeutuvat asioihin, jotka eivät heille kuulu" olivatkin ehkä oikeassa. Kultaisia kädenpuristuksia heille ei ole tullut mutta sen sijaan "oikeusvaltio" on usein huolehtinut siitä, että ovat tulleet tietoisiksi lainsuojattomuudestaan. Tämä tapahtuu suomalaisessa yhteiskunnassa.

Aloitan ajan ja energian riittäessä asiakirjojen julkaisun, jossa tulee esiin muutakin "mahdotonta tässä yhteiskunnassa" kuin ajatuksia taloudellisen tilanteen kehittymisestäkin.

Ajatuksia on herättänyt tietenkin viime aikojen keskuspankkien ja valtioiden pyristelyt "markkinavoimien" puristuksessa, joka uhkaa tukehduttaa "normaalin talouden olemassaolon". Siihen ja se syihin viittaa yllä oleva otsikkokin (Corporate Covernance ja virtuaaliraha). Huomion on kiinnittänyt moni sanavalinta. Sijoitusrahastojen spekulantteja nimitetään investointipankeiksi tms. Tarkoitettaneen mielikuvitusarvoihin ja niiden muutoksiin "investoivia" keinottelijoita. Tästä syntyy aasinsilta toiseen muotisanontaan: talouskriisin pelätään pian vaikuttavan myös reaalitalouteen... Viisaat päättäjät siis myöntävät, että tämä likviditeettikriisi (sitähän se on!) on jonkin muun ongelma. Mikä se olisi? Epäreaalitalous kuulostaa keinotekoiselta (mitä se todellisuudessakin = reaalimaailmassa onkin!).

Selkeämmin kriisin syytä voisi etsiä siis epärealistisen talouden tai mielikuvatalouden pelisäännöistä, joiden tueksi on kehitelty mm otsikon Corporate Covernance ja osakepääoman irroittaminen nimellisarvosta. Tätähän on selitelty johdon toimintavapauden (ja vastuuvapauden?) tarpeella voida toimia omistajien sijoitustuoton maksimoimiseksi. Monia muitakin tutustumisenarvoisia tai oikeammin -arvottomia toimintamalleja on kehitelty sijoitusinstrumenttien ohella.

Julkisuudessa mm subprime-luotoista (siis vähävaraisen jenkin asuntolainasta ja lainanottajasta) yritettiin tehdä syyllinen mutta vähälle huomiolle jäi se, että ongelma syntyi, kun nämä (jo valmiiksi ilman tuotto-odotuksia olleet asuntoluotot) yhdistettiin lennokkaalla mielikuvituksella muihin ns arvopapereihin ja niistä tehtiin pakettina myyntiin (ns sijoituskohteeksi) uusi arvopaperi, joka sai luotettavuuden ja tuotto-odotusten ylistyksiä ja siunauksia samoilta tahoilta, joihin luotettiin Kemiran osan myyntiarvoa hatusta vedettäessä. Sokli meni siinä sivussa arvoon arvaamattomaan...

Uusjakoahan tässä on valmisteltu jo pitemmän aikaa. Mikä lienee todistettava vaikka kukaan ei sitä uskokaan... Suosittelen iltalukemiseksi Niccolo Machiavelliä tai vaikkapa Friedrich Nietzscheä ja oheislukemistona Mahabharataa. Edellisistä kaksi ensinmainittua ovat luoneet pohjaa ajattelulle, joka on ruokkinut yhtä hyvin Hitlerin mielikuvitusta kuin nykyistäkin poliittista ajattelua, jos sitä nyt voi ajatteluksi syyttää. Uskokoon ken haluaa... Kolmas onkin sitten intialainen jumaltarusto, joten ei mitään uutta auringon alla. Kilpailu, epäluottamus ja maineen tavoittelu ovat ihan nykyaikaisiakin toimintaa ohjaavia tekijöitä ja uskonnoksikin sopivia.
Sivun alkuun

20.10.2008

Yhteisöllisyys?

Yhtenäistä kansaa ei voi voittaa...

Kylläpä sitä nyt yhteisöllisyyttä kaivataan. Eipä tainnut Vanhanenkaan aivan tarkoittaa samaa kuin Pablo Neruda. Seurauksena tosin oli runon kuvaamasta yhteisöllisyyspyrkimyksestä vähän suurempi aseleikki kuin Kauhajoen koulussa. Ero oli myös siinä, että ampujat eivät tehneet itsemurhaa vaan kansanmurhaa...

Finanssikriisistä on tehty ase tai paremminkin joukkotuhoase talouden uusjakoon, joka osoittaa, että uusliberalismin opeilla on onnistuttu joukkosuggestiolla alistamaan kansa marssimaan kohti tuhoa johtajia ihaillen kuin joskus ennenkin...

Vuosia jatkunut valmistelu, jossa finanssikriisi on yksi askel, on ollut "laillistettua" rikollista toimintaa demokratian ja ihmisarvon tuhoamiseksi. Kristalliyö on muuttunut avoimesti päivänvalossakin toimivaksi mafiosojen vallankäytöksi, jota ihaillaan kuin ennenkin Hitlerin, Stalinin ym sellaisten "suurten johtajien" toimia ja yhteiskunnan "demokratian" järjestelmät tukiryhmineen seuraavat käsi kohotettuna tehden kaiken kuten käsketään - kansasta välittämättä.

Yhtenä pienenä esimerkkinä järjestelmällisestä toiminnasta finanssikriisin käyttämisestä uusjaon välineenä tai paremminkin joukkotuhoaseena oli lainmuutokset, joilla sallittiin eläkerahastojen "tuottavuuden nostamiseksi" riskisijoitusten lisääminen ja vauhditettiin jälleen omaisuuden siirtoa. Myös "laillisilla" taloudellisilla pakotteilla yksityishenkilöitä alistetaan laittoman mielivallan uhreiksi ja samalla valtakunnansyyttäjän ohjeistuksella ja oikeusjärjestelmän ja poliisin toimilla estetään uhrien mahdollisuus oikeuksiensa puolustamiseen. Tosin "kansanvihollisillahan" ei ole ennenkään ollut oikeuksia ja rehabilitointikin toteutui vasta kuoleman jälkeen. 

Ennenkin on ihmetelty, miten on mahdollista, että "päättäjät" ja kansa on onnistuttu manipuloimaan hyväksymään toimet, joilla valtiollista ja taloudellista järjestelmää alistetaan suostuvaiseksi uuteen uljaaseen maailmaan.

Lieneekö sisäisen turvallisuuden tarpeisin luotavat eu:n valmiusjoukot ja niiden nato-johtoisuus myös osa samaa "suostuttelua" alistamaan kansaa "markkinavoimille" tai miksi niitä nimittäisikään...

Haiskahtaako se Ahtisaaren nobelpalkintokin, miehen ansioita väheksymättä, tilatulta natomyönteisyyden pönkitykseltä?

Yhteisöllisyydellä on siis tilauksensa, jos emme halua alistua vain rahan ja vallan ahneiden manipuloivien hybristien orjiksi ja marioneteiksi. Asialle varmaankin myönnettäisiin runsaskäsisiä valtion ja eu:n avustuksiakin, jos yhteisöllisyyden edistäjät ovat valmiit edistämään yhteisöllistä tukeaan "yhteiskunnan vakaudelle ja vallitsevan järjestelmän (lue: uusliberalistisen hybrismin) pönkittämiselle.
Sivun alkuun

6.11.2008

SATAako?

Kuulitko, sataako mannaa taivaasta? Sosiaaliturvaa yhtenäistetään - siis SATA-komiteassa ja... Ns valtiomies Vanhanenkin selitti tv-haastettelussa vakavana mm, että työttömyysturvan muutoksilla innostetaan työnhakuun.

Tulipa siitä mieleen, että miksi ei yrityksiä innosteta tarjoamaan työtä? Siinä ns yt-neuvottelujen vaiheessa, kun yhteistyössä työntekijöiden kanssa ns etsitään säästöjä. Hanskat ja pensselit voisi laittaa muuhunkin kuin naulaan ja santaan!

Epärealististako? Yhtä epärealistista kuin teurastuksen kohteena olevaan yritykseen kuranttien osien myyntien ja jaettujen ylisuurten voittojen palauttaminen - kuten yksityisyrityksen konkurssissakin vaaditaan.

Saahan sitä toivoa... ja tämä ei liittynyt muihin toivoihin eikä korviinkaan. Olipa vain jotain korvaavaa ajattelua, joka voisi herättää toivoakin työtätekevien keskuudessa.
Sivun alkuun


12.11.2008

Sananvapaus?

Mielenkiintoista on, että sähköpostini sulkeutuivat... Aikaisemmin sivut katosivat joksikin aikaa. Lieneekö osuutta mielipiteilläni, joita olen tuonut julki myös näillä sivuilla? Taitavat jotkut niistä muistuttaa päättäjiä 80-luvun toilailuista, jolloin internetiä ei ollut mutta tappouhkauksia sai joskus kuulla. Vain siitä syystä, että väänsin rautalankaa asioista, jotka olivat joillekin poliitikoille ilmeisen arkoja...
Sivun alkuun


19.11.2008

Maailman paras valtionvarainministeri

Vitsikäs Financial Times kertoi, miksi Suomessa menee niin hyvin: tuloerot kasvavat ja mielikuvamaailmassa ei vaiennettua kansanosaa ole syytäkään ottaa huomioon...

Valitukset marginaaliverosta ja samalla pelko (kulutukseen perustuvasta) talouden taantumasta ovat manipulointia, jossa osataan vaieta joistakin kiusallisista yksityiskohdista. Onneksi MoT ottaa esiin joitakin asioita ja saa joskus näköjään tuomioitakin.
Veroalennuksista puhuttaessa vältetään koskaan vastaamasta suoraan kysymykseen: mitä ne vaikuttavat kuntatalouteen (peruspalveluihin) ja vähävaraisimpiin ansiotulonsaajiin (siis niihin, joiden tulot menevät vääjäämättä kulutukseen - peruselintarvikkeisiin, tulonhankinta- ja asumiskuluihin).

Väännetäänpä pari mutkaa rautalankaan

Tuhat euroa kuussa ansaitseva (niitäkin on!) ei maksa valtionveroa. Sen sijaan kunnallisvero, joka on siis tasaveroa ja jota maksetaan siitä tulosta, josta on tehty kunnallisveroon kohdistuvat vähennykset, on tasavero eli kunnallisveroprosentin (+ lisät) mukaan yleensä noin kaksikymmentä prosenttia verotettavista tuloista. Tähän kohdistuvat vähennykset heikentävät kunnan mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä palveluja. Eli niitä palveluja, jotka ovat välttämättömiä pienituloisille ja vähävaraisille, koska heillä ei ole mahdollisuuksia ostaa yksityisiä palveluja (joista suurituloisille Kela ja vakuutukset korvaavat huomattavan osan).

Jos tämä vähätuloinen alkaakin ansaita vähän yli 12 000 euroa vuodessa, alkaakin valtionvero purra työintoa 8,5%:n verolla, minkä veroprosentti kasvaa progressiivisesti mutta myös siihen kohdistuvat vähennykset ja "järjestelymahdollisuudet" kasvavat.

Mitä tämä tahtoo sanoa?

Jos talouden rattaita halutaan pitää pyörimässä kulutuksen tason ylläpitämisellä, pitää verohelpotukset kohdistaa siihen tuloon, joka varmimmin menee peruskulutukseen (elintarvikkeet, peruspalvelut) ja välttää paikallistalouden (kunnan peruspalvelut) romuttamista kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvattamista (näennäiskompensaationa). Sen sijaan peruspalvelujen saanti tulee varmistaa vähätuloiselle halvoilla kunnallisilla peruspalveluilla ja muulla perustoimeentuloon kuuluvien kulujen karsimisella.

Menikö rautalanka liian sykkeröiseksi?

Tämä on se ongelma verokeskustelussa: siitä saadaan helposti hämmentävää ja manipuloivaa. Ei ole ihme, jos ahdistuslääkeiden menekki kasvaa...
Sivun alkuun


1.12.2008

Parasiittien veroparatiisit?

Olisiko syytä ottaa tarkemman tarkastelun kohteeksi varainsiirrot veroparatiisiyhtiöihin? Jotenkin tuntuu siltä, että miljardeja (kadonnutta markkina-arvoa) vielä löytyy reaaliomaisuutena veroparatiiseista kunhan syysmyrskyt ja silmiin tunkeutunut, kokonaisuuden näkemisen estävä pöly ja pötypuheet laantuvat.

Tähän voidaan varmasti palata parin vuoden sisään eli kun "finanssikriisin tappiot" on maksettu veronmaksajien ja omaisuutensa (ja tulevaisuutensa) menettäneiden asuntosäästäjien ja pienyrittäjien reikäisistä taskuista väkisin revityillä rahoilla.

Hyväksyttävä marginaali?

Nordea yrittää korottaa Helsingin kaupungin vuokratalojen lainojen korkomarginaalia. Perusteena ei voi kuitenkaan olla kasvanut riski eikä maksuhäiriöt tms vaikka huomattava osa varsinaisista maksajista onkin "huonoja asiakkaita" ja "luottokelvottomia", jotka kaupungin asuntoyhtiöiden vuokralaisina tavalla tai toisella joka tapauksessa maksavat vuokransa, josta pääomakulujen osuus on yli puolet.
Sivun alkuun


8.1.2009

Hyvää Uutta Lamapuhevuotta!

Uusi Vuosi toi mukanaan ilahduttavia "lamapuheita".  Poliittinen ja taloudellinen muisti on paitsi lyhyt myös historiaa uudelleen kirjoittava kulloistenkin mieltymysten tai harhaluulojen mukaan. Vaikeneminen on tapa tehdä asiasta "merkityksetön", kuten HS ja Kekkonen toimivat aikoinaan ja tämän opin mukaisesti 90-luvun alussa vaiettiin monestakin oleellisesta asiasta.

Lamapuheet tervehdyttäjinä

Yksi näistä edellisen laman vaietuista aiheuttajista oli pankkien vaatimat lisävakuudet asunto- ja etenkin yrityslainoille "vakuusarvojen laskettua". Nyt samat kiinteistöt ja asunnot, joiden kelpoisuus vakuudeksi oli muuttunut epäkuranttisiksi, ovat arvoltaan moninkertaisia.

Pankeilla oli siis "perusteltu syy" irtisanoa lainat ja saada asunnot ja yritykset myyntiin "epäkurantteina" ja ostaa niitä bulvaaneilleen olemattomaan hintaan pakkohuutokaupoissa, kuitata "tappio" valtiontukena ja asuntonsa ja yrityksensä ja luottokelpoisuutensa menettäneille jäi vain velat, jotka viimein Siimes myi eduskunnan tahdon ohittaen perintäfirmoille, joiden juoksupoikina ulosottoapulaiset ja kaupunginvoudit ovat valmiit repimään lain hengestä ja kirjaimestakin välittämättä ja saaden siihen oikeuslaitoksen siunauksen kuten Koivistonkin aikana (kenen ohjeistamina nyt?).

Vapaavuorella onkin tervettä järkeä!

Asuntoministeri osoitti omaavansa tervettä järkeä ehdottaessaan työttömien asumisen turvaavia toimia. Tosin valtion vakuuksin mutta parempi sekin ennakoivana kuin pankkien aiheuttamien vahinkojen jälkikäteen korjaaminen tai itsemurha- ja mielenterveystilastojen kasvattaminen yhteiskunnan myötävaikutuksella.

Katainen uusliberalistien äänitorvena

Miksei eduskunta voisi käyttää lainsäädäntövaltaansa ja tehdä asiasta yksinkertaisemman: lainaehdot, joilla voidaan kiristää lainanottajaa, pitäisi kriminalisoida. Se ilmeisesti saisi kansankin hyväksynnän mutta voisi tuskin koskaan toteutua, koska vaatisi hallituksen esityksen mutta siellähän pääoman uusliberalistinen talutushihnan kuristuspanta toimii... Kataisen kommentointi Vapaavuoren ehdotukseen osoitti, että valtionvarainministeriö on edelleen uusliberalistisen utopian ja sosiaalirasismin äänitorvi.
Sivun alkuun


20.01.2009

Pääoman jalanjälkiä ja hiilipölyä

Hetkellinen muotiaihe - nyt jo unohdukseen vaipunut - olivat hiilijalanjäljet, joiden laskentatapa ei ainakaan minulle avautunut.

Uusmoralismin henkiinherääminen omistajapolitiikkaan kohdistuneina vaateina hillittömästä ahneudesta kohtuukäyttäjäksi palaamiseksi on saanut uusia hiilijalanjälkillaskelmia julkisuuteen. Kuudentoista prosentin voittotavoitteesta kuuden prosenttiyksikön osuuden jättäminen yhtiön ylläpitoon merkitsee miljardeja yritysten käyttöpääomalainoja korvaavaa kassavarantoa. Miljardi euroa tarkoittaa per capita eli jokaista kansalaista kohti 200 euroa. Jokainen miljardi jaettuja osinkoja on siis jokaisen kansalaisen mahdollistamaa tulonsiirtoa kultapossuille.

Pääoman hiilijalanjäljet yhteiskunnassa

Sijoitetun pääoman tuoton mahdollistaa muukin kuin sijoittajan osaaminen. Virtuaalipääomakin tarvitsee lähtökohdakseen jonkin konkretian, joka ei voi toimia ilman toimintaympäristön valmiuksia, jokta on luotu verovaroin ja ihmisten työllä. Sitä sijoitusta syödään jokaisessa pääoman siirrossa työntuloksista sijoittajille. Se on pääoman hiilijalanjälkeä ja sitä laskettaessa löytyy kustannuksia, jotka on valmiiksi ulkoistettu sijoituskohteesta rasittamasta roi-prosentin laskelmia. Näihin kustannuksiin pitäisi laskea kulutetuksi työvoiman koulutuskustannukset (verovaroin), työvoiman ylläpito (terveydenhuolto verovaroin), työvoiman varastointi (vanhempainrahat, työttömyyskorvaukset, toimeentulotuki verovaroin),  järjestelmän ylläpitokustannukset (valtion- ja paikallishallinto, oikeuslaitos, toimintaympäristön vakautta ylläpitävät viranomaiset, jotka kaikki kustannetaan pääosin verovaroin), kaavoitus-, asunto- ja teollisuus- ym rakentaminen, jotka mahdollistetaan verovaroin ylläpidetyllä järjestelmällä ja koko muu infra eli mm perusinvestoinnit ja ylläpito liikenteelle, jotka kustannetaan verovaroin .... jne.

Jokainen on itse vastuussa menestyksestään?

Edellisen laman työttömiä syyllistettiin vastuuttomiksi ja yhteiskunnan, verovarojen varassa eläviksi loisiksi. Nyt toivottavasti voidaan nähdä asioita uudelle tavalla. Lamavelkaisiin kohdistuva jälkiperintä jatkuu viranomaisavusteisena viisitoista vuotta ja "vastuuttomiin" kohdistettuna kaksikymmentä vuotta.

Pääoman hiilijalanjäljet ovat sijoitustuottoja saaneiden velkaa yhteiskunnan verovarojen sijoituksiin. Kuka maksaa ne velat? Veronmaksajat ja yhteiskuntaa ylläpitävät työtätekevät. Velkojien pitäisi valvoa etujaan sijoitustenkin voitonjaossa.

Sijoittajan ja omistajan vastuu

Yhteiskunnan verovarasijoituksien valvontavastuu pitäisi olla edustuksellisessa demokratiassa poliittisten päätösten tekijöillä. Kuitenkin uusliberalismin faneina he ovat olleet valmiit luopumaan valitsijoidensa ja kansalaisten omaisuudesta kuin uskonlahkoon houkutellut ja sille omaisuutensa ja lähipiirinsä omaisuuden lahjoittaneet Johtajan jumalansanaan sokeasti uskovat.

Toivottavasti kansalaiset alkavat huomaamaan uusliberalistien yhteiskuntaa tuhoavan toiminnan todelliset seuraukset. Ei todellakaan ole pakko huudella automaattina muiden mukana hurmioituneena Sieg Heil! jokaiselle Johtajan velton käden heilautukselle ja ainoalle oikealle totuudelle, jolla toimintakyvyttömyyttä selitetään vaalien välillä.

Sivun alkuun

Jatkuu...Seuraapa siis sivua...



Paratiisiin ilman aatteita ja vaatteita

Eikö olisi mahtavaa päästä vapaaksi arkipäivän stressin, ura- ja kulutushysterian ja "sopivuussääntöjen puristuksesta hetkeksi tai pitemmäksikin aikaa?


Uusi maailman tiedostaminen

Pelottaako tuntematon? Uhkaako reviiriäsi rajan ylittäminen? Onko kuudes aisti humpuukia? Missähän maailmassa elämme? Vai elämmekö? Mihin aika menee ja mistä se tulee?


Menestys - arkipäivän ongelmako?

Ns paremman elämän saaminen arkipäivän todellisuudeksi ei ehkä sittenkään ole niin suuri ponnistus kuin yleensä kuvitellaan. Se voi tuntua aluksi liian helpolta tai sitten se voi tuntua psyykkiseltä extreme-urheilulta.


Onko nyt oikea aika elämänmuutokselle? Se voi alkaa tästä.



servage-kuponkitarjous